Liikasenmäki historia

Sotilasvirkatalo Kruununpuustelli Jaala-Heikkilä 1683 – 1810

Ruotsin kuningas Kaarle XI uudisti sotalaitoksen perustaen ruotuväki-järjestelmään. Järjestelmä muodostui siten, että valtakunnan alueelle perustettiin erikokoisia puustelleja (sotilasvirkataloja). Näihin sijoitettiin ruotuväen päällystö, upseerit ja aliupseerit.

Kruununpuustelli Jaala-Heikkilä perustettiin 1683 Hämeenläänin jalkaväkirykmentin henkikomppanian alaisuuteen. Ensimmäinen viranhaltija Jaalassa vuodesta 1685 oli föraren Jörgen Jakobsson

Kruununpuustelli vuokratilana 1810 – 1935
Suomen sodan (1808 – 09) päätyttyä Haminan rauhaan Suomi liitettiin suuriruhtinaskuntana Venäjän keisarikuntaan. Ruotuväkilaitos lopetettiin ja sotilasvirkatalot vuokrattiin määräajaksi tehdyin sopimuksin.

Sotilasvirkatalo Jaala-Heikkilä vuokrattiin valtionarkiston asiakirjojen mukaan “herra vänrikki Gustav Gråbergille elinijäksi”. Vuokrasopimuksessa on maininta: “ tila on säilytettävä muuttumattomana”. Sama maininta koskee myös myöhempiä vuokralaisia.

Heikkilän puustelliin isäntä 1935 – 1979
Vuonna 1934 anoi tilan vuokralainen Alarik Liikanen lupaa ostaa osan Heikkilän puustellista omistukseensa. Lupa myönnettiin.

Lohkominen suoritettiin vuonna 1935, jolloin muodostettiin kolme tilaa: Metsä-Heikkilä, omistaja Suomen valtio, Kylä-Heikkilä, omistaja Herman Alarik Liikanen ja Korvenpää, omistajat Toivo Armas Vainio ja vaimonsa Hilja Maria s. Liikanen.

Puustellista Liikasenmäeksi 1979

“Kotiseutu isänmaan sydän” oli Suomen Lions – järjestön kotimainen teema toimintavuonna 1979 – 80. Vuonna 1979 Alarik Liikasen tytär Anna-Liisa Liikanen tarjosi kotitilansa pihapiiriä joillekin yhteisöille ostettavaksi. Hän ei halunnut kotitilansa tuhoutuvan uudisrakentamisen alle.

Tämä tuli myös muutaman Lions Club Jaalan jäsenen tietoon. Klubi kutsuttiin kiireesti ylimääräiseen kokoukseen 15.10.1979. Kokouksessa päätettiin toimia tilan säilyttämiseksi.

10.11.1979 Allekirjoitettiin kauppakirja ja tilan päärakennukset tontteineen siirtyivät Lions Club Jaalan omistukseen. Anna-Liisa Liikasen uhrautuva toiminta mahdollisti kaupan teon. Klubi antoikin paikalle nimen Liikasenmäki.